Sysäys kohti kevään KK Nutsia

Vaikka liikkuminen ja juoksu ovat itselle kaikki kaikessa, on systemaattinen ja tavoitteeseen tähtäävä juoksumotivaatio ollut kateissa ja kevään kisakalenteri on henkisellä tasolla ammottanut tyhjyyttään.

Viime vuodelta tähän vuoteen sykevaihteluiden takia siirtyneet Karua ja KK Nuts eivät ole herättäneet intoa ja olen pitkin talvea kehittänyt itselleni mitä huvittavimpia selityksiä, miksi noihin kisoihin ei kannattaisi mennä;

  • Enää ei ehtisi treenata.
  • Yh-äitinä matkat vaatisivat organisointia.
  • En varmaan pääsisi maaliin tavoiteajassa.
  • En selviäisi.
  • Olen vanha.
  • En ole treenannut…

Kun olen jo ollut heittämässä pyyhettä kehään, puuttuva sysäys kisaosallistumispäätökseen löytyykin yllättävän läheltä.

Olemme pitkään suunnitelleet ystävieni kanssa reissua pohjoiseen. Kun aivan sattumalta matkamme näyttää ajoittuvan Kuusamoon juuri silloin, kun siellä kisataan, mitä teen?

Joskus on hyvä ottaa härkää — tai vaikka poroa sarvista.

Ei mennyt kuin hetki, kun olin saanut ravistettua usvaiset ajatukset pois mielestäni. Totta kai juoksisin Rukalla, jos sinne kerta mentäisiin! Ja eiköhän muitakin hengenheimolaisia matkaseurueestamme löytyisi! Kannustusjoukot olisivat ainakin kohdillaan!

Kiitos ystäväni! Vaikka päätös vaikuttaa hieman hullulta – täältä tullaan KK Nuts 55!

26 viikkoa ultraan – aika pistää harjoittelua uusiksi!

Näin syksyisin juoksukilometrini hieman tuppaavat pimeän ja kylmyyden seurauksena notkahtamaan, vaikka juostua tulee ympäri vuoden. Kevään ja kesän lappujuoksuihin tuntuu olevan loputtomasti aikaa.

Tavoitteenani on hilpoa toukokuussa hyvävointisena 55 kilometriä. NUTS 31:n juostuani ja Kuusamon maisemissa paljon liikkuneena osaan hieman aavistella, mitä on luvassa.

IMG_20181122_153126.jpg
Ilman systemaattista treenaamista loppumatkan nousut voivat todella viedä mehut tästä naisesta ja koitua matkaajan kohtaloksi!

Niinpä iloitsin, kun hyvä ystäväni lopulta ylipuhui minut mukaansa kuntosalille. Edellisestä kuntosalikäynnistäni oli vierähtänyt 23 vuotta. Hyvällä tahdollakaan äheltämistäni laitteissa ei voinut kuitenkaan kutsua tehotreenaamiseksi.

Jalkaliikkeet sujuivat, vatsaliikkeitä tehdessä tunsin itseni puupökkelöksi ja käsistä ja ylävartalosta puuttui voimaa. Joidenkin liikkeiden tekeminen pienilläkin painoilla tuntui yllättävän haastavalta. Lihaksistani puuttui selkeä muistijälki suorituksen liikeradasta.

Joku niistä käsihärveleistä!

Tajusin, että olen laiminlyönyt osaa lihaksistani vuosikaudet! Omatoimiset kahvakuulan heilautukset, venytykset ja jumppaliikkeet ovat olleet riittämättömiä!

Niinpä loin uuden harjoitusohjelman. Täältä tullaan KK Nuts! Parempikuntoisena kuin koskaan. En pelkästään hölköttele peruskuntolenkkejä, tee intervalleja ja tempolenkkejä sekä kipsuttele mäkitreenejä, vaan yritän näiden lisäksi huolehtia kokonaisvaltaisemmin lihaksistani. 26 viikon päästä nähdään, olenko siinä onnistunut!