Ensimmäinen reaktioni oli hämmästys. Ei pelkästään siksi, että mustiksi ilmoitetut testikengät olivatkin vitivalkoiset, vaan myös siksi, että kengät olivat kertakaikkisen kauniit.
Juoksukenkien valinta on kammottavan vaikeaa. Kengät ovat myös jokseenkin hintavia, joten harhaostokset kismittävät pitkään. Pelkkä kengän kauneus ei kauaksi kanna, vaan muitakin ominaisuuksia on tarpeen tutkiskella. Aloittelevana juoksijana vuosia sitten en tiennyt kengistä mitään. Ostin ne summamutikassa ja lähinnä sillä perusteella, että olin nähnyt jollakulla samanlaiset. Ensimmäisen puolimaratonini juoksin tietämättäni maastolenkkareilla – eipä ihme, että jalkani olivat jatkuvasti kipeät. Ostelin kenkiä milloin mistäkin – pitkään juoksin pronaatiotuetuillakin. Vasta paljon myöhemmin opin, että askellukseni on neutraali. Ominaisuuksia kannattaa todellakin tutkia ja pohtia, mikä sopii juuri omaan jalkaan.
Tätä nykyä droppi on ensimmäinen tieto, jonka kaivan esiin. Juoksen täysin päkiällä, joten dropin on oltava pieni. Ihmettelen, miksi droppia ei juurikaan mainita, kun kenkien ominaisuuksia esitellään. Jos tietoa ei löydy, kengät saavat jäädä suosiolla kauppaan.
Luonnollisesti siis tutkailin myös testikenkieni droppitiedon. Valmistajan ilmoituksen mukaan se on 5 mm, joten päättelin, että kyllä ne kaltaiselleni päkiäaskeltajalle sopivat. Hämmästykseni oli suuri, kun netistä tulvi vastaan sekä kanta-askeltajien että päkiäjuoksijoiden ylistäviä kommentteja kengistä. Voiko olla, että sama kenkä sopii kaikenlaisille kulkijoille?
Ensituntuma kenkiin oli pumpulinen. Uusiin kenkiin totuttelu vie yleensä aikaa, ja aina on jossain joku kohta, joka hiertää ja hankaa. Pumpulisissa kengissä mikään ei hinkannut eikä painanut. Kengät tuntuivat taivaallisen pehmeiltä.
Pohjassa on pitkittäin jonkinlainen pehmeä pötkylä, joka pakottaa keskikropan tekemään töitä tasapainon kanssa. Hyvä sinällään, sillä tuo kohta tahtoo jäädä treeneissä vähemmälle huomiolle. Ensimmäiset kävelyaskeleet tuntuivat omituisilta. Vaapuin ja hain asentoa, pelkäsin humpsahtavani nurin. Mutta eihän tässä kävelemään ole tarkoituskaan mennä, vaan juoksemaan.
Testin alkuhetket osuivat syyssateisiin, enkä voinut kuvitellakaan vieväni näin kauniita kenkiä rapaisille teille. Siksipä siis ensimmäinen kokeileva tutustuminen tapahtui juoksumatolla. Vaikka askel tuntui pehmeältä, tasapainon hakemiseen meni aikaa. Huojuin ja horjahtelin. Kymmenen minuutin jälkeen aloin luottaa siihen, että pysyn pystyssä. Viiden kilometrin kohdalla tuntui, että voisin juosta ikuisesti. Askel oli uneliaan utuinen; melkein olisi voinut unohtaa juoksevansa. Kokeilin askeltaa kantapäällä, mikä on itselleni epäluonteva tapa juosta. Ymmärsin nopeasti kanta-askeltajien hehkutukset: rullaus on äärettömän pehmeä ja sujuva. Vaikka päkiäjuoksijallekin kenkä on nautinto, kanta-askeltajille se on sitä vieläkin enemmän.
Valmistaja mainostaa Gliderideä ”kenkänä, jolla väsyminen on vaikeaa”. Pitänee paikkansa, sillä ensijuoksun jälkeen tuntui siltä, kuin ei olisi käynyt juoksemassa laisinkaan. Pidemmälläkin lenkillä huomasin vaipuvani jonnekin utuisen pehmeyden uumeniin.
Vuosikausia lähes vaimentamattomilla ja luonnonmukaisemmilla kengillä hölkytelleelle Glideridet ovat hämmentävä tuttavuus. Pehmeys on ihan omaa luokkaansa. Kesästä saakka kipullut hermopinnekin unohtui näillä hölkytellessä. Luonnehtisin kenkiä pitkän matkan treenikengiksi. Nopeiksi en niitä omalla kokemuksella väittäisi, sillä ainakin omat vauhtini laskivat näillä kengillä juostessani. Pumpulinen pehmeys korvaa kuitenkin nopeuden, ja etunsa on silläkin, että pitkän juoksulenkin jälkeen jalat tuntuvat energisiltä ja kivuttomilta.
Sattumoisin juoksukenkäkaapistani löytyvät myös näiden kenkien ”sisarkengät”, Asicsin Evoridet. Ne ovat selvästi testikenkiäni kevyemmät ja vauhdikkaammat. Myös Evorideissä on FlyteFoam -vaahto ja kovasti hehkutetut Guidesole-teknologiset ominaisuudet. Välipohjan rakenne on niissäkin suunniteltu siten, että jalkojen kuormitus olisi vähäinen.
Asicsin Glideride-kenkien jälkeen Evoridet tuntuivat selvästi vauhdikkaammilta – mutta myös kovemmilta ja ohuemmilta. Arvelisin, että optimaalisinta olisi käyttää kenkäsisaruksia vuorotellen; Evoridet ovat omimmillaan vauhdikkailla lenkeillä, ja Glideridet näyttävät parhaat puolensa palauttavilla ja pitkillä harjoittelulenkeillä.
Juoksusiskot® - The Running Trio 
Hei! Tilasin juuri glideride mallin juoksukengät. Omalla kohdalla kengät istuvat muuten kuin unelma, mutta jalkaholvi ei osu kengän pohjaan. Uskallatko epäillä tuleeko tämä aiheuttamaan ongelmia juoksussa. Kysyn koska kenkää ei pääse testaamaan juoksussa ja pitäisi päättää pitääkö kengät vai palauttaako. 🙂
TykkääTykkää
Hei! Veikkaan, että tulee ongelmia. Itsellänikin on korkea jalkaholvi, ja vieläkin tuntuu, että keikun näillä kengillä vähän holtittomasti. Kengissä on tosi paljon hyvää, mutta eivät ehkä ole pääkäyttöisimmät, jos jalka ei istu ihan täysin. Kakkoskengiksi kylläkin mukavat.
TykkääTykkää