muut lajit, Teksas/ulkosuomalainen, Varusteet

Kellokaupoilla

Oivalsin, että tarvitsen uuden urheilukellon. Oivallusta edisti kolme huomiota.

Ensinnäkin jollakin urheiluaiheisella some-sivustolla joku muu kertoi juuri hankkineensa kellon. Eli siis vanha kunnon kaikilla-muillakin-on.

Karvalakki-Garmin riitti minulle pitkäksi aikaa.

Kun tämän jälkeen selailin puolihuolimattomasti kelloarviointeja, huomasin että vanha kelloni on pian lopetettavien listalla. Vanha kunnon eihän-tällaista-kehtaa-esitellä-edes.

Ja sitten, jotta olisi edes yksi hyvä syy: karvalakki-Garmin ei kykene seuraamaan uintimatkan pituutta. (25 m + 2 min. lepotauko ja 25 m tuottaa toki kohtuullisen helpon yhteenlaskun…)

Enpä edes arvannut, että vesi+gps -vaade heittäisi minut suoraan siihen kellojorpakkoon, jossa suo on siellä ja vetelä täällä, ja molemmissa kosteikoissa hintalappu sen mukainen.

Paljastettakoon nyt, että yritin selvitä multisport-kellon ostosta halvalla. Pari viikkoa asiaan perehdyttyäni moinen untuvikkoajatus jo vähän hymyilytti. Totta kai kellovalmistajatkin tietävät, että monivälinelajit, kuten vaikkapa triathlon, ovat mitä suurimmassa määrin välineurheilua.

Pari ranneketta myöhemmin kellotaulu palveli edelleen.

Pitkän aikaa listallani keikkui ihan kelvollinen ehdokas: Timex Ironman GPS. Se olisi osunut kolmeen neljästä vaateesta: olisi ollut juoksukello, pyöräilykello ja molempia huokealla hinnalla. Useampia arviointeja luettuani tulin kuitenkin siihen käsitykseen, että vesikellona Timex mittaa matkaa vain kierroksina, jotka kellolle tulee ilmoittaa manuaalisesti. Joku vielä sanoi, että nappeja ei sitten painella pinnan alla. Ja rumahan se on, ei siitä mihinkään pääse.

Seuraavaksi olisin kovasti halunnut tykästyä Coros-kelloon. Ne vaikuttavat laitteilta, joihin on suunniteltu mukaan vain olennainen – ja lisäksi aivan hillitön akunkesto. Kun ne tulivat tietoisuuteeni juoksupodcastien ansiosta reilu vuosi sitten, googletin Coroksia ja huomasin pettymyksekseni, että ne ovat tyyriinpuoleisia. Coros kuitenkin brändäsi itsensä uudelleen jokin aika sitten ja nyt kellot ovat noin kolmanneksen edullisempia kuin alunperin. Silti menivät yli pihistä budjetistani.

Garminit tuntuivat saavan kaikkialla paljon kehuja (ts. ovat laittaneet paljon rahaa markkinointiin). 735XT ja 935 olisivat varmaan kumpikin olleet aivan taattuja ratkaisuja. Garmin Vivoactive 3:a ihan pohdinkin. Ja sitten harmittelin, että Tomtomin Multisportin valmistus on lopetettu – vaikka se ehkä onkin rumin koskaan näkemäni kello. Myös AppleWatch vilahteli nettilistauksissa, mutta minä en vieläkään osaa ajatella sitä sporttikellona, vaikka noin muutoin iIhminen olenkin.

Uutta piti saada!

En varsinaisesti osannut kaivata kellolta älyominaisuuksia. En tahdo lukea tekstareita kesken juoksun eikä kaikenlainen urheiludatakaan ihan hirveästi kiinnosta. (Katsotaan muuttuuko ääni, öh, kellossa (!), kun uutta dataa on enemmän tarjolla.) Olen pärjännyt juoksuvuoteni ilman syketietoja enkä tarvitse kelloon musiikkia. Oikeastaan kaikenlaiset ylimääräiset ominaisuudet karkottavat minut ostajana: enhän jaksa enkä tahdo edes opetella kaikkia toimintoja – miksi siis niistä maksaisin?

Tyttäret olivat pistäneet kellohankkeeni merkille. Yksi heistä oli jalomielisesti luvannut antaa karvalakki-Garminilleni uuden kodin. Kun parin viikon jälkeenkin edelleen vain mietin, selasin, vertailin ja jahkasin, perhe alkoi käydä kärsimättömäksi. ”Osta nyt vaikka Rolex!” tyttäret naureskelivat.

Sitten Suunto löi pöytään alennusmyynnin. USAssa kaikenlaiset juhla- ja vapaapäivät tarkoittavat aina tekosyytä alennusmyynneille, ja nyt oltiin siis lähestymässä Labor Day -viikonloppua. Sen varjolla osa Suunnon kelloista oli sivuilla -30 %, osa jopa enemmän.

Uusi kelloni on Suunto Spartan Trainer. Lueskelin netistä hyvää ja huonoa, mutta kaiken kaikkiaan arvioinnit jäivät plussan puolelle. Tykästyin aika lailla kellon ulkonäköön, käytännölliseen määrään toimintoja ja siihen, että kelloni on suomalainen. Puhuukin suomea – eikä vaikuta siltä, että olisi edes käännetty kömpelösti englannin läpi.

Näkyyks kello?

Vajaan viikon käyttökokemuksen jälkeen olin pääosin tyytyväinen. Kello toimi altaassa mainiosti ja kun juoksun jälkeen synkkasin tiedot sovellukseen, sain paljon tietoa – jota kaipasin ja jota en edes ollut osannut kaivata. Näin esimerkiksi, että Austinissa Suunto-kelloilijoiden suosikkireitti kulkee Ladybird Laken ympäri.

Uniseuranta näyttää vähän mitä sattuu, tai sitten en vain tiedä, milloin nukun ja milloin valvon. Syketiedot ovat hauskaa lisädataa ja GPS näyttää toimivan loistavasti. Sitä ei myöskään tarvitse odotella, toisin kuin Garminissa. Kun kello synkkauksen jälkeen vilautti kellotauluun ensimmäiset viestit, huudahdin hämmästyneenä ”witchcraft!!” ja lapsilla oli hauskaa.

Jos jotain saisi toivoa, niin tahtoisin kelloon kaksi ominaisuutta: näppärän yömoodin – esim. ”älä värise klo 22-6”, ja mahdollisuuden valita mittayksiköt urheilulajin mukaan. Ymmärrän kyllä, että saatan olla jälkimmäisen toiveeni kanssa aika yksin. Olen vain oppinut juoksemaan maileja ja uimaan metrejä. Mitä kummaa mahtavat olla nämä jaardit, joista kello nyt altaassa puhuu? Ehkäpä niihin oppii.

1 vastaus artikkeliin “Kellokaupoilla”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s