Uncategorized

Kun juoksu menettää hetkeksi merkityksensä

Olen aina ajatellut, että minulle paras tapa unohtaa mieltä painavat asiat tai löytää uusia ratkaisuja tapahtuu lenkkarit jalassa. Hyvinkin lyhyt pyrähdys ulkoilmassa vuorokaudenajasta riippumatta on tehnyt minusta välittömästi kuin uudelleen syntyneen. Pahamieli, harmitus tai kiukku on ollut tipotiessään. Lenkkeily on tukenut hyvinvointiani ja jaksamistani ruuhkavuosien pyöritysten keskellä.

Olen luonteeltani suunnittelija ja suorittaja ja kalenteroin asiat pitkälle eteenpäin. Vaikka olen aina juossut vain itseni voittaakseni, on juokseminen ollut tavoitteellista. Ennen lappujuoksuja minulla on tapana rakennella juuri siihen juoksuun sopiva valmistautumisohjelma, mistä pitää kiinni. Suunnitelmallinen juokseminen on luonut viikkoihini ja elämääni raamit.

Tällainen on toiminut hyvin. Kilometrejä tossujen pohjaan on kertynyt ja kunto on kasvanut. Olen nauttinut erilaisista juoksutapahtumista ja matkoista suunnattomasti. Juoksu on ollut tärkeä osa elämää. Aikaa vain itselle.

juoksemaan
Tämä on mun ”juoksijan raamattu”. Ihan loistava kirja!

Kun sitten joutuu tilanteeseen, jossa korttitalo ympärillä luhistuu ja josta kerroin viimeisimmässä postauksessani, suhde lenkkeihinkin yllättäen muuttuu. Aluksi unohdan lähteä lenkille. Kalenteroitu ohjelma menettää merkityksensä. Hiirenkorville selattu juoksukirja jää lojumaan koskemattomana pöydälle. Juoksupostaukset ja sosiaalisen median juoksuryhmät jää lukematta. Lähestyvä puolimaraton ei herätä ajatuksia. En selaile reittikarttaa tai suunnittele viimeisen viikon valmistautumista.

Teen muutamia yksittäisiä lenkkejä. Juoksu ei tunnu palauttavalta. Jalat vievät lenkin läpi mekaanisesti. Vaikka hiki virtaa naamalla, on lenkin jälkeen tyhjä olo. Suoritus on tehty, mutta ilo on poissa. Lyhennän lenkkien pituutta, juoksen harvemmin. En edes ajattele intervalli- ja tempolenkkejä.

DSC_2523
Joskus on hyvä vain olla.

Lenkkien hoitava ja parantava vaikutus toimii, kun elimistön voimavarat ovat riittävät. Tilanteissa, joissa elimistö käy ylikierroksilla on syytä hidastaa. Unohdettava suunnitelmat ja suorittaminen. Ilo kyllä palaa, mutta siihen asti on hyvä olla itselleen hetken armollinen.

1 vastaus artikkeliin “Kun juoksu menettää hetkeksi merkityksensä”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s