Muu elämä

Äiti juoksee nyt

Äitienpäivän kunniaksi päätimme koota muutamia mukavia muisteluita ja anekdootteja vuosien varrelta. Aina perhe-elämän ja juoksuharrastuksen yhteensovittaminen ei ole käynyt kuin Strömsössä. Joskus taas lapset ja perhe ovat yllättäneet iloisesti ja juoksujalkaa vipatteleva äiti on saanut tilaa rakkaalle harrastukselleen.

Sirpatherunner:

  • Kolme tytärtä (8-, 10- ja 14-vuotiaat).

Tyttöjen mielestä se, että juoksen huvikseni, on vähän sekopäistä. Esikoinen juoksee itsekin koulun running clubissa, jossa treenaa kerran viikossa. He kasvattavat matkaa pitkin vuotta ja keväällä tekevät viiden mailin (n. 8 km) juhlajuoksun rannalle pitsajuhliin. Hän siis tietää hyvin, kuinka rankkaa juokseminen on – ja toisaalta menee itse ihan kepeästi seitsemän minuutin maileja. Pienemmät juoksevat/kävelevät mailin koulun liikuntatunnilla kerran viikossa.

Kaliforniassa lapsia ei suositella jätettäväksi yksin, ennen kuin he ovat 12-vuotiaita. Lastensuojelu voi puuttua asiaan, mikäli toimii jatkuvasti toisin. Sääntö tuntuu suomalaisittain hassulta, mutta muuttuu ymmärrettäväksi, kun muistaa, että täällä sekä ihmiset että ympäristö aiheuttavat enemmän riskejä kuin Suomessa – esimerkiksi maanjäristykset ovat aina mahdollisia. Juoksenkin tosi mielelläni esimerkiksi lounastunnilla, kun lapset ovat koulun huolena.

Koululla järjestetty Bubble Run innosti lapsia liikkumaan.

Periaatteessa meidän teini voi jo vahtia nuorempiaan lyhyen aikaa, joten joskus päästään juoksemaan yhdessä puolisonkin kanssa. Usein se vaatii vähän järjestelyjä edelleen. Joskus mennään high schoolin radalle: lapset oleskelevat keskiössä tai katsomossa leikkimässä tai lukemassa – ja joskus innostuvat liikkumaan vähän itsekin.

Viikonloppuaamuisin tytöt ovat tottuneet näkemään mamin juoksushortseissa. Sitä, kuinka varhain on tullut herättyä, mitataan kellonajan sijaan kysymällä, oletko sä nyt lähdössä pitkälle lenkillesi – vai tulitko jo takaisin!

Katjatherunner:

  • kaksi teini-ikäistä lasta, tyttö ja poika.

Kun lapset olivat ihan pieniä, kotoa lenkille tai jumppasalille lähteminen tuntui todella vaikealta. Muistan vieläkin, miten kiiruhdin juoksujalkaa kotia kohden, jos olin hetkeksikään lähtenyt yksin urheilemaan.

Kun lapset kasvoivat, innostuivat he monesti mukaan lenkeille polkupyörillään. Välillä tosin ylämäissä sai työntää väsähtäneille apuvauhtia ja tehdä lenkkiä kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti edeten.

Lomamatkoillakin lapset ovat joutuneet laittamaan jalkaa toisen perään, kun on kivuttu milloin Kolille, milloin Rukalle tai jollekin muulle eksoottiselle vuoren nyppylälle, mikä lomakohteesta on löytynyt – ja menty vielä muutama kilometri!

Työpaikan seinille ja äitienpäiväkortteihin on usein ilmaantunut kuvia juoksevasta äidistä. Parhaiten muistan tyttäreni tekemän piirrustuksen, jossa kuvataan viimeiset tuskaiset kilometrit Tukholman maratonilta. Viereen on piirretty kanssajuoksija, ja puhekuplaan teksti ”nyt juokset, perkele!” Ilman noita sanoja ensimatkani sisareni (anutherunner) kanssa Tukholman maratonilla olisi saattanut päätyä keskeytykseen. Onneksi kolme kilometriä ennen maalia viereen hölkkäsi sisukas suomalaisnainen, jonka  kannustuskarjaisun voimin tulin maaliin.

Nykyisin juoksen enimmäkseen yksin. Lapset eivät innostu lenkille mukaan, vaikka maanittelisin. Viime kesänä seuraa vielä löytyi, kun haastoin nuoret kilometrikisaan. Voittoja oli ripoteltu eri kilometrimääristä, mikä kannusti kaikkia liikkumaan ja samalla kätevästi hoitui vesipullon kuljettelut pitikillekin lenkeille.

Ai niin, tuolla oli se ihana kangasmetsä, missä yhdessä juostiin (itikoitakin pakoon!!)metsässä

Anutherunner:

  • poika ja kaksi tytärtä (täysi-ikäisiä kaikki!)

Kaksi vanhinta lastamme syntyivät hyvin peräkkäin; ikäeroa on vain vuosi ja kolme kuukautta. Toisen ja kolmannen välillä vierähti nelisen vuotta. Kiireisimpinä ruuhkavuosina oman ajan löytämisen – saatikka juoksemiseen liikenevien hetkien – kanssa oli vähän niin ja näin. Virittelin mitä omituisempia ratkaisuja; yksi villeimpiä taisi olla, kun juoksin sadan metrin rataa vaunuissa nukkuvan pienokaisen ympärillä. Lenkille oli päästävä…

Kun lapset kasvoivat, he olivat usein mukana lenkillä pyöriensä kanssa. Matkalla pysähdyimme popsimaan eväitä ja juttelimme kuulumisia puolin ja toisin. Muistan jonkun lapsista ihmetelleen näillä reissuillamme, että miksi ihmeessä kaikki aikuiset juoksevat maratoneja? No, eivät ehkä ihan kaikki, mutta hänen lähipiiriinsä oli nyt vain osunut näitä kummajaisia.

Poikani pelasi useita vuosia jalkapalloa. Hyväkuntoisena hän jaksoi kevyesti juosta pitkiäkin lenkkejä. Teini-ikäiselle äidin seurassa näyttäytyminen oli ehkä kamalinta kaikesta, joten en yleensä kuitenkaan saanut hänestä juoksuseuraa. Kerran vuodessa hän kuitenkin antoi periksi ja monena vuotena sain äitienpäivälahjaksi juoksukaveruuden: kävimme yhdessä lenkillä! Paras lahja ikinä!

Muistan ikuisesti ensimmäisen yhteisen pitkän lenkkimme. Poika oli kysynyt, saako tulla mukaan, kun olin aikeissa juosta treenimielessä puolikkaan (21 km). Kun olimme jumpsutelleet viitisentoista kilometriä, poika kysyi, olisiko kuitenkin ok, jos menisimme ihan omia tahtejamme. Säikähdin, että olin juoksuttanut viisitoistavuotiastani liian lujaa, ja katuvaisena totesin, että ilman muuta mennään kumpikin omaa tahtiamme. Hädin tuskin olin ennättänyt todeta asiaa, kun poikani katosi jonnekin horisonttiin.

Lasten aikuistuttua olemme monet kerrat käyneet yhteisillä lenkeillä. Rakas miniänikin on liittynyt seuraamme. En tiedä nauttivatko he yhteisistä reissuistamme, mutta urhoollisesti ainakin lähtevät silloin tällöin mukaani. Itselleni nämä hetket ovat mitä parhaimpia. On mukavaa tehdä rakkaimpiensa kanssa asioita, joista (oletettavasti) kaikki nauttivat!

20170621_180325

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s